
PARTIDO PATRIÓTICO DEL PERÚ
HERBERT CALLER GUTIÉRREZ
PRESIDENTE

- Master Gestión y Análisis de Políticas Públicas nisqanpi – Instituto de Gobierno de la Universidad de San Martín de Porres (Perú) hinallataq Carlos III Universidad de Madrid (España).
- Graduado Programa de Gobernanza y Gestión Política – Pontificia Universidad Católica (Perú), George Washington Universidad (U.S.A.) hinaspa Corporación Andino de Desarrollo (C.A.F.) nisqamanta lluqsisqa.
- Diplomado en Gestión y Control de Administración Pública – Consejo de Ministros nisqapi umalliq kaynin, hinallataq Fuerza Aérea Peruana nisqapi Oficiales nisqa yachaywasipipas.
- Ingeniería de Telecomunicaciones nisqapi Postgrado – Instituto Nacional de Investigación y Capacitación de Telecomunicaciones (INICTEL).
- Diploma en Gestión de Recursos Humanos – Hatun Yachay Alas Peruanas (U.A.P.).
- Seminario política y Marketing público – George Washington University (U.S.A.) nisqanpipas.
- Oficial de Marina de guerra, graduado «Espada de Honor» «ñawpaqpi karqan chay promocion de 2000” nisqanpi.
- Bachiller en Ingeniería Naval por la Universidad Nacional de Ingeniería (U.N.I) nisqanpi.
- Hatun Yachay Universidad Alas Peruanas (U.A.P.) Derecho y Ciencias Políticas nisqapi Bachiller.
- Especializasqa Fuerza Submarina nisqapi Perú suyupi «Primera Posición» nisqapi hinallataq Alemania suyupi
- Becayuqmi Programas de Mejoramiento y Cursos nisqapi Brasil, U.S.A., Grecia hinaspa República Federal de Alemania nisqapi maypichus qatiparqan Curso de Comando y Personal General nisqanta.
- Kuska rikurichiq hinallataq qipa umalliq Centro para la Excelencia Personal nisqanpi, huk mana qullqi maskaq huñupi, ruwayninqa runapa wiñaynin integral nisqan puririchiymi, programakuna, proyectokuna, ruwaykuna ima ruwaspa, allin kawsayninkuta allinta ruwanankupaq.
- CLC Caller Language Center nisqapa kamaqnin hinaspa Director Generalnin, chaynallataq Caller International College of Super Learning nisqanpa, institucionkunam Programa de Capacitación nisqakunata qun; hukniraq simi yachaykunapi, chaynallataqmi qillqa tikraypi hinaspa huk kutillapi interpretacionpipas, qawachispanmi hatun Responsabilidad Social Corporativa nisqa hatun Responsabilidad Social Corporativa nisqawan yanapanakuywan institucionkuna Programas de Impacto Social nisqakunata, chaywanmi runapa wiñaynin integral nisqamanta hukninta kallpachanku, allin kawsayninkuta allinta ruwanankupaq.
- Yachay maskaq, ima yachaypipas allin yachayta ruwarun chay «Método caller» sutiyuqta, chaymi qawachichkan hatun allin kayninta,chay centro de idiomas “CLC Caller Language Center y Caller Colegio Internacional de Súper Aprendizaje” nisqanpi”.
- Qillqaq, kunankamallaqa suqta maytukunatam qispirachin: Alemán sencillo para hispanohablantes: Método rápido y eficaz de aprendizaje”, “La Sugestopedia: Método potente de enseñanza y aprendizaje” y “Alemania y la Unión “Europea – Verdades y No Apariencias” nisqankunata. “Callertopedia One – Método de Súper Aprendizaje de Inglés”, “Callertopedia Un – Método de Súper Aprendizaje de Francés”, “Callertopedia Eins – Método de Súper Aprendizaje de Alemán”, kunantaq kimsa liwrukunata tukuchkan: “Callertopedia Huk – Método de Súper Aprendizaje de Quechua”, “Callertopedia Um – Método de Súper Aprendizaje de Portugués” y “Callertopedia Uno – Método de Súper Aprendizaje de Español para Extranjeros”.

- Kunankamaqa, inglés, alemán, francés, portugués, español simikunata hawa llaqtayuqkunapaq yachachiqkunapa yachachiqninmi, chay super aprendizaje metodología nisqawan.
- Alemán, inglés, portugués, español simikunata allinta yachan. Chawpi yachayniyuqmi francés simipi, hinallataq imayna qichwa simi kasqantapas yachan.
- Payqa hatun yachayniyuqmi sector público nisqapi, ISKAY CHUNKA HUKNIYUQ (21) watata llamkasqanmanta Gloriosa Marina de Perú nisqapi, Ministerio de Defensa nisqapa institución pública nisqapi, chaynallataq sector privado nisqapipas, sector educativo nisqapipas, kasqanwan kamasqa hinaspa Director General karqan CLC Caller Language Center nisqapi revolucionario ruwaykunawan, qanchis (7) wata masnin formal existenciawan Perú suyupi, ancha importante alianzas internacionales nisqawan Europapi (Austria, Francia hinaspa Alemania) hinallataq Estados Unidospi Nortemanta América suyu.
- Partido Patriótico de Perú nisqapa kamaqnin hinaspa umalliqnin, Organización Política Nacional nisqa, chaypim hukllawakun llaqtamasinchik llaqtamasinchikkuna, paykunam maskanku llaqtanchikpi allin kawsakuyta allin wiñaypaq kananpaq, kallpanchanapaq, wiñananpaq hinaspa llapanmanta aswantaqa suyu wiñariypi. Patriota nisqaqa «Piruwta munakuy, Piruwpaq llamkay, Piruwpaq Kawsayninta qun» niyta munan.
IDEARIO DEL PARTIDO PATRIÓTICO DEL PERÚ NISQAPA YUYAYNIN
Chay PPP – Partido Patriótico de Perú nisqanqa, llaqtamasinchikkuna, llaqtanchikpi crisis política nisqa allichay munaqkunawanmi instituciones públicas nisqapa waqlliyninta, mana allin llaqtamasikunapa poder político nisqa pantasqa willakuyninta, llapanmanta aswantaqa mana legitimidad nisqa hatun aswan achka runakunapa kimsa Atiyniyuq Suyukunapa raytinynin político nisqakuna.
Ñuqaykuqa llaqta kuyaqmi kaniku, tukuy Piruw runakunap kawsayninkuta wiñaypaq allinchayta maskaq, suyu kallpachaypi, wiñananpaq ima, allinta llamkaniku, llaqtamasinchikpa mana kaqninkunata allichaspa, tukuymanta aswantaqa, chiqap Desarrollo Nacional nisqapi, chiqap, sinérgico llamkaywan, llapan actores privados y políticos nisqankunawan aypana huk sistema de gobernanza eficiente nisqawan, políticas públicas adecuadas y objetivas nisqawan, chaykunam huntananku kamachikuykunata musuq agenda nisqapi, chaymi churanan políticas nisqakunata, chaykunam tiempowan sustentable, coherente, responsable kunan pachapi, hamuq miraykunaman, hinallataq pachamamata qawarispa, Bienestar Social nisqa mirayta, wawakunapaq amachayta ima ñawpaqman churaspa, Nacionninchikpa hamuq pachan kananpaq, kuraq runakunata Paykunan qispichirqanku llaqtanchikta hinallataq warmikunatapas paykuna raykum kawsanchik.
QAPAQ KAMACHIQKUNA
- LLaqta kuyay riqsichiytaqa lliwpa qapaq kamachinkunan, chaypi “mama suyunchik kuyay qaqay sasaypa sapin”, “llaqtanchikpaq llamkaymi hatun chaniyuq” chaymanta “ llaqtanchikpaq kawsayninchik quymi hatun chaniyuq”.
- Meritocracia nisqa wiñaypaq churay, pimanpas paykunaman tupaq kaqta quspa, kallpachakusqankumanta, tukuy sunqunkumanta, llamkasqankumantawan.
- Instituciones Públicas nisqan yupaychay liwnin estadopa kaqninpi, , chaytam pusanqaky yachaqwkuna yachayniyuq hinallataq chiqao experiencia nisqayuq sectorpikaqkuna chaymi paykunapa ruwayninku allin gestión ruwanankupaq.
- Enfoque de la Aplicación de Políticas Públicas basadas en Pilares de Acción Multisectorial (PAM)nisqan, hunallataq Acción Fundamental (PAF) chaymi qispichin alto inpacto nisqanta, Metas nisqakunata huntakuynin tupuymanta rispa, impacto nisqa rikuchiqkunawan, manataqmi resultado nisqa rikuchiqkunawanchu.
- Políticas Públicas con un enfoque real de Interculturalidad nisqanwan llamkay, kaykunam waqaychan allin ima chaniyuqkunata hinataq potencial intercultural, kaymi llapa llapan rikchaq yawarkunapa ruraynin; huk mama llaqtanchikpa chanin.
- Runakunapa Derechonkunata, tukuykunapaq libertades fundamentales nisqakunata mana harkasqaa yupaychay, hinallataq mama llaqtapa kamachiykunata, llaqtayuqpaq kamachiykunata paqtachinata mañay, runapura pakta pakta kawsayta ruranapi, irqi, iñiy, qari warmi sapaqchayta mana harkaspa.
- Sunqumanta harkay chay Soberanía del Estado Perú nisqanta, mana Estadopa Poderninkunata organizaciones nacionales y internacionales nisqakunata chaninchayman churanachu, Comunidad Internacionalwan allinta hinaspa respetowan rimanakuykunata hinaspa tratadokunata waqaychaspa, intereses comunes nisqa maskhaspa.
- Allin ruway hinataq kaqninoi, ima nisqatapas ruwana, ima yuyaykusqa, imachus sientekun chaypi, chaytam mama syyunchik mañakun.
- Tukuy ruwasqanchikpi País nisqaman huntachiq kay, ima kikinchikpaq munaytapas mana chaskispa, chaymi disfrazasqa kachkanan chiqap huntaq kay yuyaywan.
OBJETIVOS NISQAKUNA
Llamkasaqku allinta, ñawpaqtaqa Pilares de Acción Multisectorial nisqapi, hinallataq PICHQA (5) Pilares de Acción Fundamental nisqapipas, chaykunan kanku: “Educación, Salud y Nutrición, Trabajo y Productividad, Seguridad Interna y Externa; hinaspa waqlliywan maqanakuy”.
Plan de Gobierno nisqapi rikuchisqa propuestakunaqa 5 Pilares de Acción Fundamental nisqakunapim chiqaptapuni yanapanqa, chaykunam llapa Piruw runakunapa yanapakuyninpi llamkaypa sapin. Kayqa «MANAM WILLANCHU» wakin sectorkuna mana qawarisqa kananta, chaymi nin Políticas Públicas nisqakuna llapa Pilares de Acción Fundamental nisqapi churasqakuna aswan allinta kallpanchasqa kanqa partidonchikpa compromison hina chaymi llapa Sectorkunata hinaspa Instituciones Públicas nisqakunata impaktakunqa:
YACHAKUY
- Yachakuypi allin chuqap pachakuti ruray aplicacionwan hukniray niveles educativos nisqapi chiqap hinaspa efectivo super aprendizaje metodologíakuna, kay sistema ukupi qawarispa qichqa simi yachayta musuqmanta chaninchaspa kawsayninchikta, inglés simita hinaspa hukninta huknintaraq huk kimsa kaq simita francés, alemán , chino utaq ruso hina, Perú suyuta kay pachapaq referenciaman tukuchispa.
- Mamallakta hatun yachay wasikunata descentralización nishkata ñawpachina, shinallatak Perú mamallaktapak 25 Regionkunapi sapanka 25 Regionkunapimi kana kanan Universidad Nacional de Ingeniería, Universidad Nacional de San Marcos, Universidad Nacional Agraria ima.
- Chaninchana ñawpaq qichwa simi chiqirichiyta , sumaq yachay yachayninchikta hinataq ñawpaq Incakunap yachayninta.
- Qispichina nisqa ruwayta huk Institución de rango ministerial utaq viceministerial nisqa, chaymi decisivamente kallpanchan tukuy suyupi allin hinaspa razonable presupuesto nisqawan Deportes Nacionales y Paradeportes nisqakuna ruwayta hinaspa profesionalizacionta, imaymana disciplinakunapi, modalidades nisqapi hinaspa categorías nisqakunapi, chaynapi hatun sistema de infraestructura deportiva nisqa ruwakunanpaq ruwasqa karqan XVIII Lima-2019 Juegos Panamericanos nisqapi, llaqtapi, regional, nacional, internacional nisqapi atipanakuykunata kallpachaspa. huñu.
- Centro Nacional de Planificación (CEPLAN) nisqa, huk órgano nacional nisqaman, rango ministerial utaq Dirección General nisqayuq, planeamiento nisqanpi llama allin llamkaqkunata planeamiento operacional estratégico, kaymi chay ñawpaq ruraq chaymanta yachachiq llapa gobierno central nisqanpa hinataq uchusuyukunapi (regional y local de turno nisqakunapi), chaywanmi huntachinman objetivos estratégicos de interés nisqakuna, chaykunatam churanku chawpi hinallataq unay pachakunapi, imaymana niveles de gobierno nisqakuna, wiñariyta, wiñariy sostenible nisqakunatapas aypanapaq.
- Kunan sistema de reclutamiento militar nisqan allichay, sistema nacional de alistamiento moderno nisqapi hinaspa kallpanchakuqpi, chaymi atipachin llapa runata servicio obligatorio nisqa tukukuptin Universidades Nacionales y Privadas nisqakunaman yaykunankupaq chaynallataq institutos técnicos productivos nisqakunamanpas, Estadopa qullqichasqan, chaypaqmi qawarinku imakuna ruwasqankumanhina hinaspa allin ruwasqankumanhina, chaymi qawarikun sistema de créditos nisqapi utaq sapankama licenciayuq runakunapa puntuación nisqa (prioridad de ingreso).
QALI KAY ALLIN MIKUNA
1. Combate frontal contra la desnutrición infantil y juvenil, promoviendo y premiando proyectos de gran impacto social e incentivando el consumo de pescado y toda la riqueza del Mar de Grau.
2. Potenciación nisqa kunan sistema de salud Estatal nisqa, presupuesto nacional nisqa ñawpaqman churaspa, nivel de salud nisqaman chayanankama, chaymanta kutichiyman, chaymi atipayta mana suyasqa contingenciakunata, chaykunan churan peruano runakunaq kawsayninta huk manchakuypi.
LLAMKAY HINATAQ RIKURICHIY
Principio meritocrático nisqa puririchinapaq, runakunapa hinaspa/utaq llaqta kamachiqkunapa derechunkunata respetaspa, paykunam kikinkupa allin kayninkuwan mana kimsa kaq runakunapa ruwayninwanchu, chay objetivos utaq metas nisqakuna churasqa, chaypaqmi huntarqaku chay indicadores de impacto suyasqakunata.
Regulacíon del Estado nisqa, hawa llaqtamanta Capital nisqa ruruchiq allpakuna hapIiypi, concesiones nisqakunapa límites nisqakunata, usufructo nisqa normas temporales estrictas nisqakunata ima, Estadota ñawpaqman churaspa, chay allpakunaq dueñon absoluto hinallataq wiñaypaq kananpaq, chaywanmi Perú llaqta runakunapa allin kawsayta paqarichimun.
Materia prima nisqa hawa llaqtakunaman apachiymanta, valor añadido nisqa rurukuna hawa llaqtakunaman apachiyman puririspa, recursos naturales nisqanchispa industrializacionninta, nivel nacional nisqapi.
Aerolínea nisqata de Bandera Nacional niyuqta paqarichiyta kallpachana, chaymi atikunqa tarifas aéreas nacionales nisqapi, mana sustentabilidad nisqapi.
Qispichinam líneas ferroviarias de transporte de pasajeros nisqankunata cargakunatapaslliw Piruw tiqsi muyupi, chaykunam yanapakunku integración territorial nisqaman, aswantaqa Amazonasninchikpi hinaspa chawpi altos nisqapi, tiempokunata hinaspa karukunata pisiyachispa, empresakunapa abuso nisqakunata karunchakuspa, boletokunapa hinaspa cargakunapa chaninkunata concertamente manipulaspa, chaynapi usuariopa mana allinninpaq.
Flota nacional de bandera comercial nisqa paqarichiy, chaymi atipanqa cabotaje marítimo y fluvial nisqankunapi rurayta , kaymi amachanqa chay monopolio comercial extranjero y la explotación nisqanta lliw yupay Perú llaqtapi Asia y al Atlántico qayllaynpim allí allain Amozonas mayuntakama.
Flota de pesca de bandera nacional nisqa paqarichiy, chaymi ñawpaqman churanqa recurso nisqa runpa mikunanpaq, hinallataqmi administracionninqa allinta rimanakun negocio privado alln chaniyuq kanananpaq, chaypaq destinasqa challwaq porcentaje nisqa rantikunanpaq, chaywanmi allinta takyachinqa.
Industria creativa nisqatapas, Economía Azul nisqapi sayaqtapas kallpachana, recursos naturales nisqanchikkunata sustentabilidad nisqan kananpaq, hinallataqmi waranqantin peruano runakunapa hatun kamay atiyninta tukuy sectorkunapi kallpanchaspa, kunankama Estadopa qunqasqan.
Pisinchana, mana ima emergencia nacional utaq salud nisqan kaptin, karumanta llapa ima apamuy allin achkatam yanqapi estoda qullqita tukuchin.
Homologación salarial nisqa carrera profesional y técnica nisqa llapan organizaciones del sector público nisqapi, mana tupaq hinaspa notorio nisqa diferencia salarial nisqa nivel intersectorial nisqapi funcionariokuna hinaspa llamkaqkunapura, paykunam tupanku kikin nivelmanhina estructura jerárquica nisqa ukupi entidad pública Estatal nisqapi, mana Fuerzas Armadas nisqamanta, Policía Nacional nisqamanta personal nisqakunachu, hinallataq Sector de Salud nisqamanta guardiakunapaq hinallataq kawsaypaq peligro nisqapaqpas.
Control efectivo nisqa ruwaykunata extracción y explotación nisqa sectores productivos nisqapi economía nacional nisqapi, Estado nisqa garantizanan estabilidad social, jurídica y política nisqapi.
Crédito MYPE nisqa ruway, microempresarios nisqakunaq allinninpaq, chiqaq allinninpaq, empresario informal nisqakunaq formalización nisqa kananpaq, nivel nacional nisqapi, sapa wata Presupuesto Nacional nisqamanta 2% kama, sapa wata 4.000 millones soles nisqawan tupaq.
Regulación nisqata ruray intereses nisqakunapi qulqi tarpuq wasikunaq churasqan, mana abuso nisqa kananpaq, chaymi llapan Piru runakunapa wasanpi rin, chaymi atikunqa pagayta proporcionalmente intereses capitales nisqakunata manataqmi intereses primeros nisqakunatachu hinallataq capital final nisqapipas.
Llaqta kamachiypi CAS nisqa contratokuna modalidad nisqa chinkachiy, Servir Ley nisqa kallpachay.
República nisqapi congresistakuna sesiones parlamentarias nisqakunaman hayka mana hamusqankupa limite nisqa mana huntanankupaq sistema de sanción nisqa churay, Principio de Representación nisqa kamachikuy huntakuyninta waqaychaspa, paykunaq akllaqninkunaman.
Continuidad técnica y profesional nisqa Fuerzas Armadas nisqapi hinaspa PPNN nisqapi llamkaqkunapa administración pública nisqapi, atipaspa musuqmanta churanankupaq hinaspa yachaykunata servichikunankupaq, chaynapi jubilacionman pasaptinku musuqyachinankupaq utaq mañakusqankuman hina, manaqa Institucionmanta disciplinaman lluqsiptinku.
Perú suyupi Amazonas nisqapi fluvial nisqa puriy ruwayta kallpachana, turismo ecológico nisqa atiyninta aprovechaspa, hinallataq Amazonas suyupi hatun llaqtakunaq wiñayninta kallpachaspa, wiñariypa, proyección de integración económica nisqa hina, Amazonas sudamericana nisqa pachamamapi.
HAWAPI UKUPI HAWKA KAY
- Wañuy hucha ruway, hucha ruwaqkunaq contranpi, chiri yawarwan wañuchiymanta sentenciasqa, ruwaykuna llapan llaqta mana munasqanpaq, hinallataq chay hina sustentabilidad nisqa kananpaq maqanakuq, chay plaga penal hinallataq mana runa hina mana tupaqnin contra, hinaspa kunan pachaqa aswan achka Peruano runakunapa tolerancianpa limite nisqakunatam pasarunku.
- Repaso Estado Perú suyu «Convenio Americano de Derechos Humanos» nisqaman queja ruwananpaq, «Pacto de San José» nisqapas, mana huk probable parcialidad nisqa kananpaq, pikunachus achka sasachayta ruwarqanku chaykunaq allinninpaq suyuta hinallataq llaqtantapas Naciónhina, Perú suyupi justicia soberano nisqa ruwayninta sasachaspa.
- Reforma de los Códigos de Justicia Penal nisqa, chaywanmi justicia nisqa ruwayqa proporcional hinaspa equitativa nisqa kanman hucha ruwasqawan tupachisqa, utqaylla ruwaykunawan, ñawpaqman churaspa, runaq amachayninta, allin llaqta ukupi, hinallataq runakunap derechon waqaychay.
- Carcelkunapa imayna kasqankunata tikrachina, centros de producción altamente productivo nisqaman tikrachina, kunan pacha llumpay huntasqa kayta chinkachispa, infraestructura moderna y productiva nisqawan, allin tratamiento penitenciario resocializador nisqa hina, Estadopa hinaspa Sociedad Peruana nisqapa allinninpaq.
- Policía Nacional de Perúwan Fuerzas Armadaswan kuska llamkay sincróno kuska hinaspa alineado, delincuencia organizada, droga trafico, minería ilegal, contrabando, trafico de personas hinaspa pachamama dañowan maqanakuypi.
- Fronteras estratégicos llaqtakunapi, llaqtakunapipas focos concentrados de desarrollo nisqakuna paqarichiy, «Kawsaq Fronterakuna» nisqa simita cheqaqman tukuchispa, manataq wañusqa carta hinachu, kunan pacha kunan pacha qonqaypi kashan.
- Qispichinachay objetivo nisqata y oportunamente hinallataq musuqyachiy material logístico nisqa Fuerzas Armadas nisqapa hinaspa PNP nisqapa mañakusqan, chaytan kasusaq huk planificación estratégica operativa y administrativa institucional nisqa hunt’anaypaq kamachiy kamachiywan, suyu kamachiyta amachananpaq, hinallataq suyupa wiñariy socioeconómico nisqa yanapananpaq, kay kawsaypi, suyu emergencia nisqapipas, hinallataqmi chay organizacionkunaq democracia nisqa amachananpaq, chay organizacionkunaq democracia nisqa amachananpaq, chay organizacionkuna democracianku yuyaykunata, orden social debidamente constituido nisqa chinkachiymanta, hinallataq llapan Piru runakunapaq akllasqan, pakasqa amenazaman tukupuspa, hinallataqmi huntaspa kamachikuy constitucional nisqa kamachikuyta, orden interno nisqa garantizananpaq.
SUWAKUY IMA HUKKUNAMANTAPAS AWQANA
- República justa y democrática nisqa sayarichinapaq, Partido Patriótico de Perú nisqapa Principios Guía nisqawan, kaqlla ruwaykunata garantizaspa, miraykunapaq allin hamuq pachata hatarichispa, wawakunata, mana atiq runakunata, machu runakunata, machu runakunatapas ñawpaqman churaspa Perú warmi, warmi wañuchiy repudiasqamanta, kikin wiñayninpi, wiñayninpi mana kaqlla kayninmanta ima.
- Huchakuna mana kamachiy atiy, nitaq hatun huchakunamanta sentenciakuna pisiyachiy esfera penal nisqapi, chhaynapin hark’akunman justiciamanta ayqekuyta.
- Empresakunapa, intereses privados nisqakuna kamachisqan peaje nisqakuna chinkachiy, manataqmi chaykunapi rikukunchu qolqekunaq yapakuynin, hinallataq ñan puriqkunaq mana allinninpaq, chaykunan kanku red nacional vial nisqapi.
- Qapaq yupaychay hinaspa hierro serio nisqa, instituciones públicas nisqa kamachiypaq funcionariokuna churaypi, paykunan poderes coherentes nisqakunata hapinqa, chay cargo nisqapi ruwaykunata allinta ruwanankupaq, sistema de competencia selectiva y transparente nisqa paqarichispa.
- Waqllichiy ruwaykunamanta, proceso administrativo y penal nisqapi llamkaq funcionariokunata contratanankupaq harkay, institución pública nisqamantapas taqasqa kanku.
- Polígrafo nisqa equipokuna llamkachiynin, chaymi takyachinqa Veracidad nisqa Declaración Jurada nisqa chay personal nisqakuna hatun nivel pública nisqa ruwaykunata hinallataq Candidatos nisqakuna Presidencia, Congreso, Regiones y Alcaldes nisqapaq.
- Evaluación toxicológica nisqa sector público nisqapi sapa kutilla, aswantaqa chay institucionkunapi, chay institucionkunan kanku narcotráfico nisqawan maqanakuypi.
- Suyu Comisión Internacional Contra la Impunidad nisqaman hukllawakuyninta kallpanchana, Administración Pública nisqapi hatun kamachiy atiyta kallpanchaspa, chiqap control nisqawan hinaspa sancionkuna ejemplo nisqa churaywan, comunidad internacional nisqapa coberturanwan.
QIPA PACHAMAN QAWARINA
Partido Patriótico de Perú, Estadota chiqanmanta yanapachikunqa, Procesos de Producción de Bienes y Generación de Servicios nisqakunata Sectores Estratégicos aswan sensibles nisqapi kallpachaspa, hinallataq País nisqapaq hatun interesniyuq, kikin hamutayninwan, manataqmi ñawpaq pachak watakunapichu, chayta ñawpaqman puririchinqa acciones nisqa huñuta, empresas privadas nacionales y internacionales nisqakuna clase mundial nisqapi, chaynapi operaciones directas nisqamanta encargakunankupaq, paykunaman qullqi churaspa manataq Estado nisqawanchu, Estado aswan hatun participación nisqayuq empresapa acciones nisqapi, manataqmi simple espectador nisqayuqchu pichus sapa wata waranqa waranqa waranqa soles ruwasqamanta impuestokunallata chaskikun. Kaywanmi wakin sectorkunapi abuso nisqa kaqqa manaña kanqachu, llapanmanta aswantaqa empresa privada nisqakunamanmi garantizasqa kanqa estabilidad social, estabilidad jurídica, estabilidad política nisqa ima. Kay Plano Patriótico nisqawanmi usqhaylla ruwasaqku ñawpaq Flota Comercial, Flota Pesca, Avión, Sistema de Transporte de Tren de Bandera Nacional nisqaykutapas..
Partido Patriótico de Perú nisqa iñin, respetan hinaspa ruwayninkunata sayarichin FAMILIA nisqapi, institución natural y fundamental nisqa sociedad nisqapi, hinallataqmi amachayta aswantaqa wawakunata, wayna sipaskunata, mamakunata, machu runakunatapas situacionkunapi saqesqa kashaqtinku, chaytan qon Perú suyupa Constitución Política nisqapi 4 kaq Phatmi.
Partido Patriótico de Perú nisqa, suyupa posiciónninta aypanqa escenario regional nisqapi, mundial nisqapipas, chaytaqa ruwanqa wiñaypaq wiñarisqanraykum, Políticas Públicas eficientes y efectivas nisqapa ruwayninmanta rurun, musuq hamutaywan hinaspa Perú llaqtayuq runaman qawarisqa, Llaqtamanta hina cheqaq Titular de la Poder Constituyente de la República, maypichus kinsa Poderes del Estado nisqakunan kanku Poder Constituido nisqakuna, llapanpa derechon hina allin común nisqatan garantizananku.
Ruwayninkunaqa qawachinapaqmi kanqa, suyupa recursos naturales nisqapa hatun atiyninmanta, allin presupuesto nisqa necesitasqanmanta, aswan allin yachayniyuq, experienciayuq kay imaymana sectores productivos nisqapi, chaynallataq imaymana regionkunamantapas Perú suyuta umalliq Patriotakuna, ichaqa llapanmanta aswantaqa, hatun munayniyoqmi kanku llaqtamasinchista, munasqa Mama llaqtanchistapas Patriotismowan servinankupaq.
LLAQTAMASIKUNAMAN WILLAKUY
Partido Patriótico de Perú, tikranqam aplicasqa hamutaykunata hinaspa arcaico ruwaykunata, rispa kunankama riqsisqa inkakunapa filosofía nisqamanta, «Ama Sua – Ama suwa kaychu», «Ama Llulla – Ama llulla kaychu». y «Ama Quella – Ama Qhella kaychu», paykunaq churasqan Filosofía de Pensamiento Positivo y Conciencia Colectiva nisqaman, ichaqa unay pacha pakasqa «Allinta Munay – Allinta Munay», «Allinta Yachay – Allinta Yachay» hinallataq «Allinta Ruway – Allinta Ruway.”
Partido Patriótico de Perú yawarta churanqa, hinallataq ruwaykunata mosoqyachinqa llapan Estructura Estatal nisqapi, rikuchispa Alto Capacidad de Gestión, Control Real y Sanción Ejemplar nisqa, usqhaylla Desarrollo Nacional nisqaman chayananpaq, «Productivo, Prospero y Poderoso» Perú nisqapaq, huk referencia hinallataq influente Perú suyupi hinallataq pacha.”
Perú suyumanta hinallataq pachantinpi llaqtamasinchis wawqekuna, decidiyqa llapanchismantan kanqa manataq hukkunamantachu. Munasqa País nisqanchis anchata necesitasqan Sociedad Patriótica nisqapi kay.
